Päivä Gramvousalla.

 

Päivä alkoi bussimatkalla Kissamokseen ja sieltä edelleen laivalla Imeri Gramvousan saaren kautta Baloksen laguunille. Täydellinen vapaapäivä!

Olo on rentoutunut ja lievää punoitusta on huomattavissa. Jos suuntaatte Kreetalle ja haluatte ruskettua niin suosittelen!

Täällä ollaan!

Olen edelleen elossa, olen täällä.

Hiljaisuus johtuu viimeisestä kuukaudesta, sinä aikana on pieni mieleni tehnyt niin paljon töitä henkilökohtaisten asioiden kanssa, etten niistä ole pystynyt puhumaan.

Ja juuri kun elämä tuntui saaneen voiton, tulee siltä elämän toiselta puolelta (ei henk.kohtaiselta) pyyhkeitä niskaan ja kaikki tuntuu alkavan alusta.

Kuinka jatkaa eteenpäin kun kaikki tuntuu menevän päin mäntyä?

Ei se paskin työpäivä.

Just breathe.

Yhdessä viikossa on tapahtunut niin paljon asioita, etten oikein tiedä mistä aloittaa. Toisaalta voi olla parempi etten aloitakkaan. Pää on niin täynnä ajatuksia, että niitä olisi hyvä purkaa, mutta ymmärrän ettei tämä ole siihen oikea kanava.

Tiedän mitä pitäisi tehdä, mutta en pysty siihen vielä.

Hengitä sisään, ja ulos, siinä ensimmäiset ohjeet. Ehkä tämä tästä, ajan kanssa.

Uskooko teistä kukaan karman lakiin? Minä alan pikkuhiljaa uskoa.

Tänäänkään, en halua kirjoittaa.