Näytetään tekstit, joissa on tunniste about the girl. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste about the girl. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 21. marraskuuta 2012

Minäkö oinas?

Löysin netistä (täältä) horoskooppini luonneanalyysin, pakko sanoa, että tunnistan itseni melkeinpä kaikista kohdista. Tunnistatteko te?

Oinaan luonneanalyysi
Avainsanat: Aktiivisuus, energia, aloitteellisuus, äly 
Hallitseva planeetta: Mars 

Onnen päivä: Tiistai 
Onnen väri: Punainen 
Onnen kivi: Rubiini, timantti 
Elementti: Tuli 
Luonne: Johtava 
Laatu: Maskuliininen, positiivinen 
Terveys: Oinas hallitsee päätä, päänsäryt ja migreeni yleisiä. 
Kuuluisia Oinaita: Leonardo da Vinci, Vincent van Gogh
Astrologisen eläinradan ensimmäinen merkki on tulinen Oinas. Oinaan merkissä syntynyt ihminen rakastaa haasteita, ja sodan jumala Marsin vaikutus elämässä näkyy siinä, että Oinas usein kokee joutuvansa taistelemaan asemastaan läpi koko elämänsä luottaen vain itseensä ja omiin voimiinsa, älyynsä ja rohkeuteensa - joita kaikkia hänelle toki onkin suotu enemmän kuin tarpeeksi. Oinas on rehellinen, ennen kaikkea itselleen ja hyvin sitoutunut omiin visioihinsa ja periaatteisiinsa. Oinas arvostaa rehellisyyttä ja kunniallisuutta niin paljon, ettei kykene lainkaan hyväksymään niiden puutteita muissakaan ihmisissä. Luonteen heikkous ei herätä Oinaassa minkäänlaista sympatiaa.
Oinas haluaa tehdä asiat omalla tavallaan, ja hän soveltuu erinomaisesti itsenäiseen työskentelyyn. Ryhmätyöskentelyyn Oinas soveltuukin ainoastaan silloin, jos hän saa olla ryhmän johtaja. "It's my way or no way" – teen sen omalla tavallani tai en ollenkaan, voisi hyvinkin olla aurinkomerkki Oinaan keksimä lausahdus.
Oinas rakastaa toimintaa ja vaihtelua. Jos ympäristö alkaa tuudittautua liian tasaisen turruttavaan hyvänolon tunteeseen, on Oinas se joka pomppaa ylös ja ehdottaa jotakin uutta ja piristävää. Rutiinit ja yksitoikkoisuus ovat Oinaalle tappavia, hän kohtaa mielellään uusia asioita ja kokeilee sellaista, mitä kukaan muu ei vielä ole tehnyt. Oinas on vakaasti sitä mieltä, että jos hän vain haluaa, hän osaa mitä tahansa – ja on usein siinä myös oikeassa. Tämä Oinaan halu – ja kyky – sukeltaa uusiin asioihin tekee hänestä innovatiivisen tiennäyttäjän, jolle ensin ehkä pudistellaan päätä, mutta jonka esimerkkiä myöhemmin seurataan. Ikävä kyllä Oinaalta puuttuu joustavuus tässä asiassa tyystin. Jos hän ei pääse tekemään asioita omaan tahtiinsa, hän ärsyyntyy erittäin helposti - ja luopuu koko leikistä.
Oinas on spontaani, impulsiivinen, suora ja itsevarma. Hän uskoo positiivisen ajattelun voimaan - ja itseensä. Hän vihaa sairastamista, eikä halua olla millään lailla riippuvainen kenestäkään. Omien rajojen hyväksyminen voi olla Oinaalle täysin ylivoimaista. Arvostelu saa hänet kiehumaan. Onnekseen hän on yleensä niin älykäs ja monipuolisesti lahjakas, ettei joudu kuuntelemaan kritiikkiä kovin paljon - muutoin kuin ehkä perheenjäseniltään, jotka saattavat jäädä kaipaamaan enemmän hellyyttä ja tunteiden osoittamista. Oinaalla kun on niin kiire toteuttaa itseään, ettei hän aina ehdi huomaamaan toisten ihmisten tarpeita.
Rakastunut Oinas on ehdoton ja tulinen kumppani, jonka kanssa elämä ei taatusti ole tylsää, mutta joka aivan varmasti pyrkii hallitsemaan ja määräilemään partneriaan. Oinas on yleensä hyvin seksuaalinen, mutta puolisona kuitenkin uskollinen ja luotettava. Oinas on rakkaudessaan idealistinen ja valmis tekemään paljon työtä suhteensa eteen. Nuoruuden ehdottomuus vähän laantuu ikävuosien myötä, ja Oinas oppii antamaan elintilaa myös kumppanilleen. Vaativa ja kriittinen hän on kuitenkin niin puolisoaan kuin lapsiaankin kohtaan koko ikänsä.
Impulsiiviselle ja kiihkeälle Oinaalle sopii kumppaniksi joustava ja itsetunnoltaan vahva kumppani, joka tyytyy taustavaikuttajan asemaan, mutta ei alistu Oinaan edessä. Oinas haluaa olla perheen ykkönen, mutta kyllästyy, jos kumppani ei anna mitään haasteita. Horoskooppimerkeistä Oinaalle soveltuvat parhaiten Vaaka ja Jousimies, hyviä kumppaneita ovat myös Leijona, Kaksonen ja Vesimies.

maanantai 5. marraskuuta 2012

This moment.

Lomaa varattaessa manasin mukana matkustavalle ystävälle, että viikko tällä kivisellä saarella on more than enough. Mutta kuinkas sitten kävikään, toisen lomaviikon (jonka varasin täällä ollessani) lähestyessä loppuaan, on olo sellainen etten tahdo, en tahdo, en tahdo lähteä! Mietin mitäköhän toimisto Suomessa sanoisi jos anoisin siirtoa tänne. No, ei pelkoa että sen tekisin, on Intiaan matkaaminen niin hieno tilaisuus kokea jotain ihan muuta.

Kummallista miten nopeasti aika vierii, tuntuu kuin en olisi koskaan täältä poissa ollutkaan ja että kesä Kreetalla olisi ollut vain pieni pyrähdys. On myös jännittävää huomata miten ihmiset muuttuvat. Joitakin ystäviä menettää omasta käytöksestään riippumatta, ja ne, joiden kanssa ei uskonut ystävystyvänsä tulee pienessä hetkessä läheisiä.

On tapahtunut paljonkin asioita, joita tekisin toisin, mutta turha katuminen on energiaa vievää touhua. Asioilla on kummallinen tapa järjestyä. Tunnen itseni onnelliseksi tässä hetkessä, tässä paikassa.
Kuva napattu Instagramista.

torstai 13. syyskuuta 2012

Päivitys.

Emmin kommentti edelliseen tekstiini herätti, miten olenkin jättänyt blogin niin rempalleen ja vielä siihen tilaan, että kaikki luulevat minun hyppäävän pian katolta tai vielä pahempaa - palaavani kotiin luovuttajana!
Välillä oli sellainen olo, että en jaksa, en kertakaikkiaan voi jatkaa eteenpäin, mutta sitten aina välillä elämään tuli valonpilkahduksia. Näitä pilkahduksia tuli ystävien muodossa, kolmeen eri otteeseen sain vieraita ja pienen lepohetken arkipäivästä sekä jotain muutakin sisältöä elämään kuin työ, työ ja työ. 
Myös kollegan pienet söpöliinit saavat kummasti hymyn huulille, pyyteetön rakkaus on kai se kaikista paras muoto.
Keskustellessani erään kollegani kanssa, sain hyvän neuvon, jota en täällä viitsi toistaa kun äiti kuitenkin lukee blogiani. Sen sijaan erään paikallisen neuvon voin tänne kirjoittaa: "Mene rannalle ja juo itsesi humalaan".
Noh, humalaan en itseäni juonut, mutta muutama drinkki uppoaa kyllä kitusiin pakottamatta. Onneksi seurakin oli hyvää.
Työt, ne työt. Niitä on riittänyt, mutta viime viikkoina olen löytänyt taas motivaationi. Haluan auttaa ihmisiä ja olla muutakin kuin teennäisesti hymyilevä urpo. Toisaalta pakko sanoa, että vaikeina aikoina työ oli pelastusrenkaani, ainoa syy miksi pysyin käynnissä, ja siitä olen kovin kiitollinen. Lähin esimieheni, joka on jo kohteesta poistunut sanoi huomanneensa minun kohentuneen moraalini ja se sai minut hymyilemään entistä leveämmin, kiitos ja näkemiin!
Syy motivaationi nousuun olisi kaiketi syytä kertoa. Tiedättehän kun me saamme esittää toiveita siitä mihin haluaisimme töihin? Noh, tämä tyttö (sekä toinen joka on vieressä alapuolella olevassa kuvassa) saivat ne ensimmäiset toiveensa! (Kuten kuvasta näkyy, niitä oltiin myös juhlimassa - tämä nimittäin otettiin samana iltana kun saimme tiedon.)
Ensi talven minä tulen nimittäin viettämään Intiassa!

perjantai 20. heinäkuuta 2012

Täällä ollaan!

Olen edelleen elossa, olen täällä.

Hiljaisuus johtuu viimeisestä kuukaudesta, sinä aikana on pieni mieleni tehnyt niin paljon töitä henkilökohtaisten asioiden kanssa, etten niistä ole pystynyt puhumaan.

Ja juuri kun elämä tuntui saaneen voiton, tulee siltä elämän toiselta puolelta (ei henk.kohtaiselta) pyyhkeitä niskaan ja kaikki tuntuu alkavan alusta.

Kuinka jatkaa eteenpäin kun kaikki tuntuu menevän päin mäntyä?

tiistai 3. tammikuuta 2012

Vuosi 2011.


Löysin tämän kyselyn jostain blogista, ja päätin täytellä sen ihan vain siitä syystä, että Jussilla olisi jotain luettavaa. Ole hyvä ja parane pian! 



- Oletko saanut uuden ystävän viime vuoden aikana?
Olen.

- Oletko tehnyt viime vuonna jotain, mitä et ole ennen tehnyt?
Eronnut ja muuttanut pois pitkäaikaisen poikaystäväni / avopuolisoni luota. Ratsastanut kamelilla.

- Oletko seurustellut viime vuoden aikana?
Olen

- Kerro pari parasta muistoasi viime vuodelta?
Pitkät lomat Suomessa kesällä ja ystävien kanssa oleminen. Loppuajat Norjassa.

- Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa?
En usko.

- Oletko muuttunut paljoa viimeisen vuoden aikana?
Olen varmasti. Luulen tulleeni kylmemmäksi ja kyynisemmäksi, sekä aikuistuneeni. 

- Oletko lihonut?
Varmasti.

- Oletko saanut porttikieltoa minnekään?
En.

- Oletko ollut yksin elokuvissa?
En. Mielestäni elokuvanautinto ei ole sama yksin, koska jälkeenpäin et voi keskustella siitä jonkun toisen kanssa.


- Oletko ottanut tatuointia / lävistystä?
En, mutta suunnitteilla on...

- Kuka oli paras uusi tuttavuus?
"Vanhat" suomalaiset täällä Granilla.

- Piditkö uudenvuodenlupauksesi?
En usko että tein lupauksen.

- Synnyttikö kukaan läheisesi?
Kyllä, ja harmikseni en ole vielä uutta tulokasta nähnyt.

- Kuoliko kukaan läheisesi?
Kyllä.

- Missä maissa kävit?
Suomessa, Norjassa, Englannissa, Kreikassa ja Espanjassa.

- Mitä haluaisit vuodelta 2012, joka ei onnistunut vuonna 2011?
Haluaisin löytää paikkani maailmassa, tai edes jonkinlaisen rauhan sielussani.

- Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2011?
Ensimmäinen, mikä tuli mieleen on syyskuun 21. En ole ihan varma, mutta ehkä tuo oli päivä jolloin lähdin Norjasta.

- Vuoden suurin saavutuksesi?
Norjasta lähteminen pitkän pohtimisen jälkeen.

- ...ja suurin epäonnistumisesi?
Ei tule mitään mieleen. 

- Kärsitkö vammoista?
En, mutta tietokoneeni kärsi senkin edestä.

- Mikä oli paras asia, minkä ostit?
Voiko tähän vastata korkkarit? No vastaan kuitenkin! On ollut ihanaa opetella taas kävelemään niillä monen vuoden tauon jälkeen. 


- Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
Tähän voisi varmaan aina vastata samoin, äitini.

- Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
Sukulaisten.

- Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
Turhuuksiin.

- Mistä innostuit eniten?
Uusien asioiden opettelemisesta, töihin liittyen.

- Vuoden 2011 ihmiset?
Norjalainen partasuu

- Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
Tämä on niin vaikea kysymys etten osaa vastata. Gran Canaria ei ehkä ollut sittenkään se oikea paikka minulle.

- Rikkaampi vai köyhempi?
Aika lailla samoissa mennään.

- Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
Viettäväni aikaa ystävien kanssa.

- Entä vähemmän?
Syömistä olisi kaiketi voinut rajoittaa välillä.

- Miten vietit joulun?
Suomi-joulusta olikin jo postailua alempana.

- Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
Jättäisin yhden puhelun soittamatta tai sanoisin muutaman valitun sanan eräälle henkilölle.

- Rakastuitko vuonna 2011?
Rakastin.

- Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
0.

- Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
How I Met Your Mother, Greyn Anatomia. Voitteko uskoa etten ole noita katsonut koskaan aiemmin?

- Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
Kyllä.



- Mikä oli paras lukemasi kirja?
En lukenut mitään niin hyvää että se olisi jäänyt mieleeni.

- Entä musiikillinen löytö?
Alex Clare

- Mitä halusit ja sait?
Lähteä Norjasta.

- Mitä halusit muttet saanut?
Sen "jonnekkin kuulumisen"-tunteen.

- Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
Oceans. Kyllä, itkin.

- Mitä teit syntymäpäivänäsi?
Minulla oli onni saada vieraita Suomesta juuri tuolloin, kiitos Saara ja Jarmo ja Maria!

- Ketä kaipasit?
Ystäviä ja perhettä Suomessa, loppuvuodesta norjalaista.

- Mikä tai kuka sai sinut pysymään järjissäsi?
En usko olevani kovinkaan järjissäni. :D

- Oletko joutunut tappeluun?
En.

- Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
Kyllä.

- Oletko juonut "perseitä"?
Liian usein.

- Oletko tehnyt tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
Kyllä ja usein. 


Kuvituksessa malleina minä ja ihana siskoni.

keskiviikko 7. joulukuuta 2011

What can I say at this point?


Tuttuja maisemia varmasti teillekkin.

Tuntuu kuin olisin jonkinlaisessa välitilassa tällä hetkellä. En tunne kuuluvani minnekään. Järki sanoo, mitä minun kuuluu tehdä, sydän vetää moneen eri suuntaan.

Missä ovat leivänmurut joiden kuuluisi johdattaa minut sille oikealle tielle?


Norjan "koti" tuntui tutulta ja turvalliselta, mutta samalla myös hieman luotaantyöntävältä. Asiat olivat samalla tavalla kuin ennenkin. Huonekalut ja sisustusjutut olivat ne tutut, minun valitsemani, mutta ne pienet asiat jotka tekivät siitä myös minun kotini, olivat poissa. Confusion on sana joka kuvasi hyvin mielentilaani siellä ja nyt taas etelässä takaisin ollessa.

lauantai 3. syyskuuta 2011

A journey of a thousand miles must begin with a single step.

- Lao Tsu

Ajatus uudesta blogista on ollut vireillä jo pitkään, ja jotenkin tuntuu oikealta aloittaa uusi luku täällä blogistanin puolella, kun ihan oikeassa elämässäkin puhaltavat uudet tuulet.


Hei siis teille, jotka seurasitte mukana vanhan blogin puolelta ja tervetuloa teille, jotka olette ihan uusia! Tämä blogi toimii päiväkirjana minulle, ystäville kotipuolessa sekä tietysti kaikille joita vain kiinnostaa lukea seikkailuistani maailman pyörteissä.


Jotta teille selviäisi hieman paremmin millainen tyyppi ja bloginpitäjä minä olen, lienee hyvä kertoa ensin vähän lähihistoriastani.

Olen tällä hetkellä 25-vuotias ja tytöttelen edelleen itseäni. Olen matkustanut ja muuttanut ahkerasti sekä Suomessa että ulkomailla valkolakin saamisesta asti, josta vuosia on kulunut jo vähän yli kuusi. Lukiovuodet vietin Jyväskylässä, kaupungissa, johon en koskaan tule palaamaan.

Viimeiset kolme vuotta olen asunut kuitenkin Norjassa ja siitä ajasta kertoo vanha blogini, joka tulee ainakin vielä toistaiseksi pysymään julkisena. Ilokseni voin sanoa, että uskon kehittyneeni bloggaajana, ainakin jos noihin alkuajan postauksiin verrataan. Kerron asioista rehellisesti ja joskus jopa liikaa, mutta omapa on häpeäni. Ja toisaalta, eikö se ole kivempaa lukea juttuja ihan oikeasta elämästä?

Rakastan tavata uusia ihmisiä ja tutustua erilaisiin kulttuureihin. Mielestäni matkailu on ylikivaa, mutta toiseen maahan ja ihmisten elintapoihin tutustuminen ei onnistu parin viikon lomalla. Tämän vuoksi opastelu onkin kai minulle töistä paras. Matkaoppaana olen ollut jo aiemmin (kaksi kautta), ensimmäisen niistä Teneriffalla, ja toisen Kreetalla. Täksi talveksi olen kuitenkin suuntaamassa Gran Canarialle.

Elokuvat, musiikki ja lukeminen ovat harrastuksista kivoimpia, mutta kaikkein mieluiten istun sohvan kätköissä hyvien ystävien seurassa lasillinen omppusiideriä kädessäni ja jotain hyvää mussutettavaa toisessa.


Tässäpä teille pureskeltavaa, toivottavasti jaksatte seurata mukana ja kommentoida ahkerasti!

PS. Jaksatteko lukea tälläistä fonttia, vai vaihdetaanko heti kättelyssä?
HUOM! Muutin fonttia, mutta se saattaa kyllä vielä vaihtua kunhan vain löydän mieleiseni. Kiitos kun annoitte mielipiteenne asiasta!