Eilen.

Sanotaanko, että tämä kauden alku ei ole ollut sieltä helpoimmasta päästä. Työtä on piisannut ja välillä on tuntunut siltä, että vaaditaan liikaa, asioita, joihin en yksinkertaisesti pysty tai joihin en suostu. Mieli on ollut matalalla ja olen miettinyt, että miksi oikein palasinkaan.

Ja sitten tulee taas päivä, joka selventää ajatukset. Se hetki, joka muistuttaa miksi täällä on niin ihanaa. Tiimipäivä Blue Adventure Divingin kanssa, matka Hanian rannoilta Akrotirille aallon harjoilla pomppivalla veneellä, uimista kristallinkirkkaassa vedessä, ruokaa ja mukavaa seuraa. Luvattiin minulle myös, että pääsen naimisiin pian saatuani rakipullon pohjalliset. Sukellusfirman mamma lupasi vielä etsiä parrakkaan kreikkalaisen. Mistä tiesikään että tykkään parrakkaista miehistä?