Kyllä, minä, kuten varmasti kaikki muutkin asiakaspalvelijat, rakastan asiakkaita. Ihmiset ja kanssakäyminen heidän kanssaan on se syy miksi olen tälle alalla lähtenyt, ja tulen varmasti pysymäänkin vielä pitkään. Kuitenkin voin samaan syssyyn sanoa, että ne ovat ne samaiset asiakkaat, jotka voivat tehdä työpäivistä ihan kamalia ja saada meidät itkun/hermoromahduksen partaalle.
Minä ymmärrän, jos jokin vialla, että asia tulee korjata, ja me teemme parhaamme, että se järjestyisi mahdollisimman nopeasti. Joskus asia saattaa olla kuitenkin sellainen, ettei sitä pystytä välttämättä korjaamaan kovin nopeasti, eikä välttämättä tavalla jota asiakas toivoo.
Joskus myös lomalle lähtiessä vastaan tulee odottamattomia tilanteita, esimerkiksi huonoa säätä (
jota ei tosiaankaan ole tilattu etukäteen matkanjärjestäjän toimesta) tai vaikkapa lennonmyöhästymisiä, joille me työntekijät emme voi mitään. Se, että mukana on vanha ja raihnainen äiti, tai katras lapsia, ei saa konetta saapumaan ja lähtemään yhtään nopeammin. Se, että minulle huudetaan, ei saa minua kohtelemaan teitä mitenkään erikoisella tavalla. Se, että asiakas ottaa nimeni ylös (
kyllä, voin tavata sen mikäli he eivät sitä osaa kirjoittaa) ja uhkaa ottaa yhteyttä pomooni Suomessa, ei liikuta minua pätkääkään, sillä tiedän toimivani oikein. Ainoa mitä asiakas huutamisellaan saa aikaan, on paha mieli puolin ja toisin. Ja mitäs veikkaatte - kuinka paljon auttamishalukkuuteeni vaikuttaa se, onko toinen osapuoli ystävällinen vai kauhea
bitch minua kohtaan?
(Ja kyllä, tätä tekstiä on editoitu muutamaan otteeseen.)
